Vauvankasvukriisi

Hän kääntyy ja pyörii kuin kello, pönkää etunojaan huiman korkealle. Ja kasvatti ensimmäisen hampaan! Sillä hampaalla pitäisi pikku hiljaa alkaa syömään ihan oikeaa ruokaa.

Kaikki vaatteet tuntuvat kittanoilta (käsi ylös, joka ei tunnista tätä sanaa! näyttää kirjoitettuna hassulta). Onneksi äitinsä on järkyttävän kangasmanian kourissa, tilailee tuon tuostakin ja suunnittelee leikkovansa isin vanhat paidatkin bodeiksi.

Atunahousu. Taas viljellään papan käyttämää sanaa. Tarkoittanee vaippapyllyistä lasta.

Pakkaset ovat pitäneet meitä sisällä monta päivää. Pienimmän nenä valuu ja keskimmäinen yskiä paukuttaa. Tehdään eväsretkiä olohuoneeseen ja laitetaan postia täti-ihmiselle. Välillä saadaan vieraita, sulatetaan pakastimesta pullaa. Käsien hetkeksi vapautuessa tikataan vimmatusti. Tai piirretään possu. Mukavaa tämä kotielämä.

Vanhojen muistelua

Esikoinen viettää syntymäpäiviään heti pyhien jälkeen. Taas pidettiin kekkerit kaveriporukalle. Vuosi sitten koristeltiin kuppikakkuja, tänä vuonna jäätelöannoksia ja kynsiä. 

Koristeluinnostus lähti vähän lapasesta, mutta niin ovat kivoja nuo paperiketjut, että saavat jäädä kevättä vastaanottamaan.

Sananen lahjoista

Joulu on kerätty pahvilaatikkoon jo aika päivää sitten, mutta vilautanpa vielä muutamaa lahjaa, jotka käärin pakettiin. Nämä melkoinen hymynkare huulessa...

Minun oli aivan pakko saada pari palaa Marianne Valolan Naistenpäivä -puuvillaa. Tilasin parissa eri värissä ja opettelin pussukan teon salat. Helppoa kuin heinänteko ja niin mukavaa, että pimppipussukoita lähti muutamaankin osoitteeseen. Sisko sai mustasta kankaasta penaalin ilahduttamaan yliopistoluentoja.

Muistin kilttejä lapsia ja aikuisia myös villasukilla, pipoilla, tumpuilla, boksereilla ja tilkkutyynyillä. Tyynyjen teko oli ihanan koukuttavaa ja aika kauniitakin niistä tuli.

Ensimmäiset joululahjat ovat muuten jo puikoilla, kiitos Jyjun. Sen projektin tilannetta päivittelen myöhemmin.

Löysäpipoisten Jyju

Uusi neulevuosi on alkanut melkoisen reippaasti, vaikka kutimien kanssa vietettävää aikaa ei hirveän paljon olekaan. Jouluyöstä juhannusyöhön kestävä käsityöhaaste, tavoitteena 20 valmista työtä, on saanut vakavan neuloosin päälle. Ensimmäinen Jyju valmistui eilen, From Norway with Love -sydänpipo. Pukki toi vyyhdin vihreää Cascade 220 superwashia ja siihen yhdistelin lankakorin jämiä. Eihän niistä nöttösistä noin vain eroon pääse, joten lapaset on tehtävä kaveriksi.

Tekeillä myös villapaita ja parit sukat (plus ne lukemattomat muut, jotka on aloitettu jo ennen Projektia).

Viime vuoden langankulutuksella en pääse kehuskelemaan, vain hippasen yli 2 kiloa kulutettu, mutta pääsin tavoitteeseeni: ostin vähemmän kuin kulutin! Ehkä tämän vuoden tavoite on saada aikaan enemmän ja pysyä lankojen ostolakossa marraskuun käsityömessuihin asti, Oih, nytkö tuli mustaa valkoiselle? Tavoitteet asetettu. 

Äidin paratiisi

Enpä ole aikoihin ommellut itselleni ja kun sitten aloin, heittäydyin hurjaksi. Ihana, aikansa odottanut Paratiisi joustocollege ja uusi, testaamaton kaava, Linnelin MIW. Kukaan järkevä ei ehkä lähtisi kokeilemaan kaavaa tällä kankaalla, mutta minä leikkelin hullunkiilto silmissä. Lopputulos on tässä:

Helma olisi voinut olla hippasen tiukempi, vetskari pidempi ja huppu jäi ehkä vähän valjuksi ilman resoria, mutta onhan tämä nyt ihan huippu! Minä, joka ei piittaa housuista, aion käyttää tätä hupparimekkona ja koska meillä asuu tissipoika, hoituu imetyskin vetoketjua avaamalla. Tuuletus!